Elämä on viimeaikoina ollut jännittävää, opettavaista, iloista, stressaavaa ja kiireistä; siis varsinaista tunteiden vuoristorataa. Eli kaikenlaiset tapahtumat vieneet ajatuksissaan muualle, kuin tänne hyvän olon maailmaani (eli blogiin). Matkalla kohti omia unelmia ei kaikki aina mene ruusuisesti, mutta näistä opitaan ja kasvetaan. Positiivisuuteni on viime aikoina ollut koetuksella, mutta yritän kaikesta huolimatta kaivaa kaikesta aina niitä hyviäkin puolia. Miten tämä elämä onkin sellaista, ettei edes puolen vuoden pätkää pysty elämään ihan tavallista tylsää (mutta myös niin ihanaa) arkea. Kaipa se on tämä levoton luonteeni, joka haastaa minua aina uusien asioiden pariin. Onko täällä muita tähän samaistuvia ;) ?

IMG_1257.jpg

Mikä sitten tekee iloiseksi; vaikka nämä ihanat kukat, jotka sain rakkalta ystävältä jo yli viikko sitten ja joista edelleen on osa hengissä. Yritän oppia mieheni asennetta elämään, ei saisi stressata turhista!