Moikka kaunottaret.
Sain erään kommentin tuoreeseen postaukseeni, joka todella sai minut heräämään (anteeksi, en halunnut julkaista sitä, sillä melkein tirautin muutaman stressikyyneleen sen luettuani). Olen pidemmän aikaa kertonut täällä teillekin kiireistäni, mutta olen jättänyt kertomatta sen, että blogi ei omastakaan mielestä ole mennyt siihen suuntaan, johon sen haluaisin menevän.

Alun perin julkaisin paljon sisustukseen liittyviä juttuja, jotka suurilta osin perustuivat muualta lainattuihin kuviin. Äskeistä joulunodotuskirjoitusta lukuun ottamatta, olen julkaissut todella vähän enää muiden ottamia kuvia. Ihan perustuen esim. ”Pinterestvillityksen ” aiheuttamaan probleemaan, joka on se, että kuvien alkuperäislähteistä on nykyään aivan todella vaikea löytää. En siis halua julkaista mitään, joista en saa alkuperäislähteitä ja sen ongelmallisuuden vuoksi olen yrittänyt vähentää tätä muiden kuvien käyttöä. Toivottavasti en siis jatkossa julkaise näitä yhtään.

Olen ollut toivottoman hukassa postausaiheiden ja varsinkin sen suhteen, että mitä kuvaisin. Olen siis ikään kuin kulkenut siitä, mistä aita on matalin ja hoitanut sovitut yhteistyöt toki ajallaan, mutta jättänyt julkaisematta sitä ”omaa” täällä, johon yleensä joutuukin näkemään eniten vaivaa. Myönnän tämän ja asia on todella minua häirinnyt. Tässä myös yksi syy, jonka takia jättäydyin pois jostain, missä suurin osa blogeista onkin mukana, eli ID inspirationista. Ne mainokset ei vain istuneet tänne.

Monesti pohdin, että pitäisikö sitä aloittaa ihan kokonaan uusi blogi, jonne ei mainokset ja yhteistyöt minua seuraisi ollenkaan. Sinne ei seuraisi myöskään tiheä postaustahti, vaan mentäisi ihan fiilispohjalta. Tämä idea toistaiseksi kuollut ennen syntyäänkin siihen, etten yksinkertaisesti keksi nimeä tälle luomukselle. Toki myös se, että olen koodannut tämänkin blogin ulkoasua niin paljon, enkä todella enää muista miten vaikka otsikko keskitetään yms ;D

En ole laisinkaan luova ihminen, joten huomaan ajanpuutteen tappavan sen viimeisenkin inspiraation, jota minulla joskus ollut. Toki myös se, että huomaan laiminlyövän näillä kaikenmaailman blogihömpillä poikaystävää sekä koiraamme (se jos jokin harmittaa).

Vaikka olen selkesti hukannut päämääräni ja sen tason blogissani, jota haluan ylläpitää, niin toivon etten hukkaa teitä siellä. Poikkean ehkä monista bloggaajista siinä määrin, etten vieläkään kehtaa myöntää ihmisille bloggaavani. En todella hae tästä mikäänsortin ammattia itselleni, sillä rakastan päivätyötäni liikaa. En jaksa osallistua kissanristiäisiin, enkä halua blogistani suosittua. Haluan vain sitä tyttöhömppää, jota jaan ystävieni kanssa jakaa myös teidän kanssa. Haluan, että tämä pysyy vain niiden ihmisten tiedossa, ketkä jakavat kanssani ehkä samaa makua ja ajatusmaailmaa.

Tästä taisi tulla myös ensimmäinen postaukseni ilman mitään kuvaa, mutta nämä ovat ajatuksiani ja toivottavasti tästä on vain tie ylöspäin!